Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon työtä tuotteen eteen tehdään ennen kuin se lasketaan markkinoille? Monet meistä, itseni mukaan lukien, ottavat hankkimamme tuotteet melkoisina itsestäänselvyyksinä. Emme useinkaan pysähdy ajattelemaan, sitä miten jokin tuote on keksitty, kuinka paljon aikaa ja vaivaa sen kehittämiseen on käytetty, kuka sen on tehnyt ja mistä sen materiaalit ovat peräisin. Tällä hetkellä uusi, entistä tiedostavampi aate on kuitenkin valtaamassa alaa. Sen ansiosta yhä useampi pysähtyy ajattelemaan näitä asioita käyttäessään arkipäiväisiä tavaroita. Tämän kertaisessa teollisuuden maailmaan sukeltavassa artikkelissani käsittelen tuotteen vaiheita ideasta konkreettiseksi esineeksi tai palveluksi – aiheenani on nimittäin tuotekehitys.
Tuotekehityksen prosessi ideasta valmiiksi tuotteeksi
Idean kehittäminen markkinoille laskettavaksi tuotteeksi on usein monisyinen prosessi, jossa otetaan askeleita sekä eteen- että taaksepäin, nautitaan sekä onnistumisista että koetaan epäonnistumisia. Tuotteen kehittämisen prosessin kesto ja laajuus riippuvat toki paljolti siitä, minkälainen tuote on kyseessä. Esimerkiksi täydellisen villasukan kehittäminen on yksinkertaisempi prosessi kuin täydellisen tietokoneen kehittäminen. Tuote voi tavaran sijaan toki olla myös palvelu tai näiden kahden yhdistelmä.
Ennen tuotteen laskemista markkinoille, kannattaa sen laadusta olla varma. Ensivaikutelma on tärkeää, eikä moni asiakas ole valmis kokeilemaan tuotetta uudelleen, jos se ei ensimmäisellä kerralla miellyttänyt ollenkaan.
Tuotteen kehittäminen alkaa aina ideasta, mutta jo ideaakin kannattaa kehitellä. Kehittämisen avuksi voi ottaa muutaman ihmisen lähipiiristä tai tuotekehityksen ja innovaatioiden ammattilaisen. Jälleen kerran idean ja tuotteen laatu vaikuttavat siihen, kuinka paljon sen kehittämiseen kannattaa investoida. Ideaa mietitään mahdollisimman monelta kantilta, jotta siitä saataisiin muotoiltua tuottava, tarpeellinen ja myyvä tuote. Kun idea on selkeä, voidaan alkaa miettiä sen toteuttamista. Myös tässä kohdassa apukeinot riippuvat paljolti tuotteesta. Voidaanko sen prototyyppi toteuttaa itse vai tarvitaanko siihen muiden resursseja ja taitoja? Mistä nämä resurssit löydetään ja mitä niiden saavuttaminen maksaa?
Dokumentointi on tuotekehityksessä todella tärkeää. Jokainen askel ja idea, mielipide ja kokemus, kannattaa laittaa ylös, jotta niihin voi tarpeen tullen palata. Kaikki kustannukset tulee laittaa ylös, jotta voidaan arvioida tuotteen kannattavuutta. Tuotekehitys on jatkuva prosessi, joka ei lopu siihen, kun tuotteen koetaan olevan tarpeeksi hyvä markkinoille. Tuotetta kehitetään jatkossakin asiakkaiden kokemusten, tuottavuuden, vastuullisuuden ja muiden mittareiden perusteella.
Ammattimaiset tuotekehityspalvelut auttavat sinua luomaan ideastasi toimivan ja kannattavan tuotteen. Suosittelen lämpimästi ammattilaisen konsultoimista – sillä säästät sekä aikaa että todennäköisesti myös rahaa. Yksi tällainen yritys on esimerkiksi Defour Oy.
Lähestulkoon kaikki käyttämämme esineet ovat jonkin teollisuuden alan tuote. Myös syömämme ruoka tulee suureksi osaksi elintarviketeollisuudesta. Emme kuitenkaan usein pysähdy miettimään mitä tämä tarkoittaa. Miten eri teollisuuden alat toimivat? Kuka niillä työskentelee? Ja miten ne ovat kehittyneet aikojen saatossa? Liity blogini matkaan niin saat vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
Käsittelen teollisuutta suuremmassa mittakaavassa, mutta myös eri teollisuuden alojen näkökulmasta. Saatan kirjoittaa yhtenä päivänä elintarviketeollisuudesta ja toisena metalliteollisuudesta. Suuri osa teollisuuden aloista ei toimi erillisenä yksikkönä vaan käyttämiemme tuotteiden ja esineiden valmistukseen tarvitaan monia eri teollisuudenaloja.
Mielestäni tämä aihe on hyvin mielenkiintoinen ja koskettaa meitä kaikkia. Niinpä uskon, että kuka tahansa voi hyötyä teksteistäni.